tämä tuli ostettua jo kuukausi sitten, tosi hyvä ostos. hyvän kokoinen ja istuu hyvin. ja kaikkein parasta Kiran hännälle hyvä muoto. jotkut asut kun eivät ole kippura häntä ystävällisiä.

ei pääse puhurit läpi tän kankaan : ) tämäkin hyvin istuu Kiralle. Piitullakin tällänen.

pitää joku päivä ottaa kameraa mukaan ulos kun on ulkona koirien kanssa. saisi hyviä kuvia koirista joita voisi laittaa tänne. 
... ulkona ihanan värisiä lehtiä ja muutenkin nättiä.

c'ya.

seuraavaksi kerron basenji rodusta.
(omien juttujen lisäksi kopioin tietoa netistä mm. wikipedia)

Basenji (muita nimityksiä: basu, ennen kongonpystykorva) on vanha koirarotu, joka tunnetaan siitä, ettei se hauku vaan päästelee vingahtelevia ääniä eli "jodlaa". Se poikkeaa muista koiraroduista myös siten, että nartuilla on kiima-aika vain kerran vuodessa kuten susilla ja dingoilla. Tämä ei tosin aina pidä paikkaansa, sillä basenjien elettyä kymmeniä vuosia muiden koirarotujen kanssa niille tulee yhä useammin juoksu kahdesti vuodessa. Rotu kuuluu FCI:n roturyhmään 9. Alkuperämaa Kongo. Määrä Suomessa yli 600.

Alkuperä

Basenji on alkukantainen rotu, mikä tarkoittaa, että rotu on ikivanha eikä sen alkuperää tiedetä. Rotua ei ole kehitetty systemaattisen jalostustyön avulla. Rodun tarkka alkuperä on siis tuntematon. Joidenkin lähteiden mukaan basenjin historia voidaan jäljittää aina kivikaudelle saakka, mutta useimmiten basenjit kuitenkin yhdistetään faaraoiden Egyptiin. Egyptiläisissä neljännen dynastian aikaisissa (n. 2700 eKr.) hautamaalauksissa esiintyy basenjin näköisiä koiria. Koirat kuvataan istumassa omistajansa tuolin alla. Myös vainajan mukaan haudattujen koirien luurankojen tutkimukset viittaavat siihen, että Muinais-Egyptissä oli basenjin näköisiä koiria: pääkallojen mittauksissa on huomattu niiden vastaavan nykyisten basenjien kallojen mittasuhteita.
Vasta 1800-luvulla rotu löydettiin uudellen: vuoden 1870 tienoilla tutkimusmatkailijat löysivät näitä koiria niiden alkuperäisiltä asuinpaikoilta Niilin ja Kongo-joen alkulähteiltä. Tutkimusmatkailijoiden kuvauksen mukaan alkuasukkaiden koirat olivat lyhyt- ja kiiltäväkarvaisia, pystykorvaisia ja siansaparoisia. Koirat eivät haukkuneet, ne olivat syvästi kiintyneitä omistajiinsa, mitä arvostettiin suuresti. Alkuasukkaat ripustivat haukkumattomien basenjien kaulaan kellon, jotta olisi helpompaa pysyä saalistavan koiran kannoilla.
Basenjeita käytettiin riistan etsimiseen ja ajamiseen sekä niiden avulla metsästettiin esim. rämerottia, joiden puremista ihmiset saivat verenmyrkytyksiä - rotat painoivat n. 13 kg, basenji vain kymmenisen kiloa! Kun metsästettiin isoja elämiä, esim. leijonia, koirat kannettiin niskan yli hartioilla paikoille, joissa riistan tiedettiin majailevan ja ne päästettiin laumana hyökkäämään joka puolelta riistan kimppuun. Eläimet eivät vainunneet koiria ilmeisesti niiden hajuttoman turkin takia. Joillain seuduilla (esim. Tanganjikassa) alkuasukkaat käyttivät basenjia apinanmetsästyksessä. Silloin koirien hännät leikattiin pois, jotta apinat eivät saisi otetta hännästä. Jotkut heimot myös typistivät basenjin hännän estääkseen haavoista johtuvia tulehduksia. Basenjin arvostuksesta pygmien keskuudessa kertoo se tosiasia, että pygmimies ei voinut perustaa perhettä, ellei hänellä ollut edes yhtä basenjia, joka takaisi ruoan saannin. Basenjit elivät eristyksissä kaukana toisistaan olevissa kylissä, jolloin niiden kannat muodostuivat luonnollisen valinnan kautta terveiksi ja kestäviksi. Viidakossa vain parhaat yksilöt jäivät jatkamaan sukua. Siksi nykyäänkin basenjin jalostuksessa voidaan käyttää läheisempiä yhdistelmiä kuin monessa muussa rodussa. Länsimaihin basenji tuli Englannin kautta. Alunperin basenjia kutsuttiin Englannissa kongonterrieriksi. Vuonna 1923 ensimmäiset basenjit tuotiin Englantiin, mutta nämä koirat kuolivat penikkatautirokotteeseen. Seuraavat yritykset päättyivät myös koirien kuolemiseen rokotteeseen. Vasta 1930-luvulla basenjin tuonti Englantiin onnistui. Vuosien mittaan basenjit ovat levinneet ympäri maailman. Ensimmäinen basenji tuli Pohjoismaihin, Norjaan, vuonna 1959. Suomeen ensimmäinen basenji tuli 1964 Ruotsista. Suomen ensimmäinen basenjipentue syntyi 1967. Vuonna 1975 esitettiin ensimmäinen kasvattaja- ja jalostusryhmä ja 1976 rikkoutui sadan basenjin raja.

Kuva osoitteesta: http://www.stahlheaders.com

Metsästysvietin takia basenjia ei tulisi laskea irti kuin aidatulla alueella tai ainakin vähintään kilometrin päässä autotiestä (tällöinkin vaara lähteä eri eläinten perään)

Basenjit ovat verrattain pitkäikäisiä koiria. Pitkäikäisyyteen liittyy yleensä hyvä terveys. Basenjeilla esiintyy kuitenkin samoja sairauksia kuin muillakin koirilla, eikä niiden hoito poikkea muiden rotujen vastaavista. Suomessa 1961-1998 tehdyn selvityksen mukaan on nuorten ja keski-ikäisten koirien yleisin yksittäinen kuolinsyy auton alle jääminen (30%). Allergia, etenkin ruoka-aine allergian aiheuttamat ihosairaudet, ovat yleistyneet viime vuosina koirilla, myös basenjeilla. Varmaa syytä, miksi näin on ei vielä tiedetä. Basenjit voidaan rokottaa noudattaen yleisiä rokotussuosituksia, ja kaikkia markkinoilla olevia rokotteita voidaan käyttää myös basenjille. Eräät rokotteet aiheuttavat muita rokotteita voimakkaampia paikallisia rokotereaktioita. Ne ovat yleensä vaarattomia ja häviävät muutamien viikkojen kuluessa. Jotkut basenjit, kuten muutkin koirat, voivat saada rokotteista yleisoireita, joista vaarallisin on anafylaktinen shokki. Tämän tyyppiset reaktiot ovat yksilöllisiä, ja paras tapa suojautua niiden aiheuttamilta ikäviltä seuraamuksilta on odottaa 15 minuuttia rokotuksen jälkeen ennen kuin poistuu eläinlääkärin vastaanotolta. Näin varmistetaan nopea ensiapu, adrenaalilääkitys, oireiden ilmetessä. Tällainen lääkitys ei heikennä rokotteen antamaan suojaa. Hyvän rokotesuojan varmistamiseksi tulisi pennulle antaa vain yksi rokote/yhdistelmärokote kerralla. Emän rokotushistoria vaikuttaa pennuille siirtyneeseen suojaan ja sen kestoon. Tämä on syytä huomioida etenkin penikkatauti- ja parvovirusripuli-epidemioiden aikana, jolloin riittävän suojan varmistamiseksi on pennut syytä rokottaa tavanomaista useammin. Parvovirusripulia esiintyy kuitenkin jonkin verran jatkuvasti, minkä takia on syytä varmistua siitä, että pentu on hyvin suojattu rokottamalla. Lähes kaikki parvovirusripuliin kuolleet koirat ovat olleet alle yksivuotiaita koiria, joilla on ollut riittämätön rokotesuoja. Basenjeilla esiintyy myös perinnöllisiä sairauksia. Nämä sairaudet eivät ole vain basenjille tyypillisiä, vaan niitä tavataan useilla muilla koiraroduilla. Osa niistä on yleisiä basenjilla, esim. PPM ja napatyrä, ja osa harvinaisempia esim. kolobooma. Alla lyhyt kuvaus kahdentoista sairauden perinnöllisestä muodosta.

Mitä kannattaa ottaa huomioon kun hankit basenjin

	Kuva osoitteesta: http://www.dogscatspetshops.com/category/dogs-starting-with-b/basenji/ Kaikkein ensimmäiseksi lue paljon koirakirjoja, jotta kaikille koirille yhteiset perusasiat tulisivat tutuiksi. Ota sen jälkeen selville kasvattajilta ja toisilta basenjinomistajilta mahdollisimman paljon rodun käyttäytymisestä, käy tutustumassa basenjeihin ja usko kaikki kummallisuudet ja saamasi neuvot, ne ovat tosia.     Riistavietti Basenji on metsästyskoira, ja sillä on erittäin voimakas riistavietti. Basenji on myös erittäin itsenäinen koira, sen tähden sitä ei pidä pitää vapaana muualla kuin aidatuilla (tai muilla ehdottomasti turvallisilla) alueilla. Liian moni basenji on jäänyt auton alle, joten uusia pennunomistajia ei varoiteta turhaan! Basenjeille pitää silloin tällöin antaa mahdollisuus juosta vapaana, sillä ne rakastavat juoksemista, mutta alueen on oltava todella turvallinen. Toisaalta juuri riistavietin ansiosta basenji soveltuu erinomaisesti maasto- ja ratajuoksuharrastukseen.     Reviirivietti Basenjille ominaista on erittäin voimakas reviirivietti, joka ilmenee siten, ettei se hyväksy vieraita koiria omalla alueellaan. Aggressiivisuudesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan nimenomaan reviirivietistä. Reviiriviettinsä takia basenjin on pienestä pitäen totuttava muihin koiriin: vaikka basenji ei hyväksyisikään, että toinen koira tulee haistelemaan sitä, sen on kuitenkin siedettävä muita koiria lähellään. Tämä on tärkeätä esim. näyttelytilanteissa. Vaikka basenjisi pentuna hyväksyykin vieraat koirat, on kuitenkin tyypillistä, että se aikuistuttuaan puolustaa reviiriään.      Varautuneisuus Basenji saattaa olla varovainen suhtautumisessaan kaikkeen uuteen. Sen ymmärtää, kun ottaa rodun taustan huomioon: viidakossa jokainen vieras ihminen, eläin ja esine on potentiaalinen uhka. Basenjipentua ei saa pitää eristyksessä, vaan sen on totuttava sekä normaaleihin kodin ääniin että vieraisiin ihmisiin, tilanteisiin ja paikkoihin. Sen täytyy myös tottua käsittelyyn - sen hampaita täytyy saada katsoa, kynsiä leikata jne. Eikä pennulle missään tapauksessa saa antaa periksi, vaikka se kirkuisi ja yrittäisi pelotella murisemalla tai näykkimällä. Se ei saa oppia saamaan tahtoaan läpi. Basenjin varautuneisuus vaikuttaa myös siihen, että se voi suhtautua epäluuloisesti vieraisiin.       Basenji yksin kotona Basenji ei haukumattomuudestaan huolimatta todellakaan ole mykkä. Basenji saattaa ulvoa ikäväänsä, joten on hyvin tärkeää opettaa basenji olemaan yksin. Aloita harjoittelu heti pennun tultua uuteen kotiin.
	lisää tietoa saa mm. internet sivulta http://www.basenji.fi/

aloitan kertomalla Cavalier kingcharlesinspanieli rodusta. (kopioituja netistä mm. wikipedia)
muita nimityksiä: kavaljeeri, kavalieeri, cavalier, cava.
Cavalierkingcharlesinspanieli eli cavalier on Britanniasta kotoisin oleva pieni, reipas ja iloinen seurakoirarotu. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 9. Se on suosittu perhekoira, jota käytetään myös monenlaisessa harrastustoiminnassa. Sukulaisrotu kingcharlesinspanieli on hieman pienempi, pyöreäpäisempi ja lyhytkuonoisempi koira.

Cavalierkingcharlesinspanielin värit: blenheim, tricolour, black & tan ja ruby

kuvassa vasemmasta oikeelle: tricolour, ruby, black & tan ja blenheim.

• Tricolour: Musta ja valkoinen, selvästi rikkonainen. Punaruskeat merkit silmien yläpuolella, poskissa, korvalehtien sisäpuolella, raajojen sisäpuolella ja hännän alapuolella.
• Ruby: Yksivärinen syvän punainen. Valkoiset merkit eivät ole toivottuja.
•  Black and tan: Korpinmusta, punaruskeat merkit silmien yläpuolella, poskissa, korvalehden sisäpuolella, eturinnassa, raajoissa ja hännän alapuolella. Punaruskean värin tulisi olla kirkas. Valkoiset merkit eivät ole toivottuja. 
• Blenheim: Yleisin värimuunnos. Selvästi rikkonaiset kastanjanruskeat merkit helmenvalkealla pohjalla. Pään merkit ovat symmetriset siten, että korvien väliin jää tilaa vinoneliölle tai täplälle.

kaikilla on eri makunsa väreissä ja itse pidän enemmän blenheim värisistä cavaliereistä.
en ole ollut kylläkään tekemisissä kuin blenheimin ja tricolorin kanssa, nähnyt muita kyllä.
mutta siitä nyt voi kiistellä maailmanääriin, makunsa kullakin..

Alkuperä

Cavalierkingcharlesinspanieli polveutuu eurooppalaisista kääpiöspanieleista, joita on ollut jo 1400-luvulla. Cavalierkingcharlesinspanielin näköisiä koiria on kuvattu lemmikkeinä maalauksissa jo 1400- ja 1500-luvuilla, vaikka alun perin spanielit olivat metsästyskoiria. Johdonmukainen jalostustyö aloitettiin Englannissa kuitenkin vasta 1600-luvulla. Rotu oli pitkään Ison-Britannian kuningashuoneen suosiossa, mutta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa alettiin suosia lyhytkuonoisempia koiria, ja cavalierkingcharlesinspanieli hävisi lähes kokonaan. Uudelleen rotua alettiin elvyttää 1920-luvulla, jolloin kirjoitettiin myös ensimmäinen rotumääritelmä.
Suomeen ensimmäiset cavalierkingcharlesinspanielit saapuivat 1950-luvulla. Cavalierkingcharlesinspanieli on nykyään erittäin suosittu seurakoira, se on Suomen Kennelliiton vuoden 2008 rekisteröintitilastoissa 12. sijalla.

Ulkonäkö

Cavalier kingcharlesinspanieli on pieni, sopusuhtainen koira. Säkäkorkeus on noin 30–35 cm ja paino 5,4–8,2 kg. Käytännössä monet koirat, varsinkin isokokoisemmat urokset, painavat usein enemmän. Turkki on pitkä, silkkinen ja hapsukas. Hieman laineikkuutta sallitaan, mutta ei kiharuutta. Turkkia ei trimmata lainkaan - paitsi meijän Piitulle trimmataan lyhempi karva kesäsin, viime kesä ainakin oli kuin saunassa oisi ollut ulkona.

Koiran kallo on miltei tasainen korvien välissä. Sieraimet ovat mustat. Kuono on kauniisti kapeneva, mutta taipuisuus suippokuonoisuuteen ei ole toivottu. Huulet ovat hyvin kehittyneet. Silmät ovat suuret, tummat ja pyöreät, eivät ulkonevat, ja ne sijaitsevat kaukana toisistaan. Korvat ovat pitkät ja runsashapsuiset, korkealle kiinnittyneet. Leuat ovat vahvat, leikkaava purenta säännöllinen ja täydellinen.
Cavalierkingcharlesinspanielin häntä on hyvin kiinnittynyt ja koira kantaa sitä iloisesti, mutta häntä ei saa olla paljon selkälinjan yläpuolella. Hännän typistäminen on Suomessa kielletty. Joissakin maissa typistys on sallittu, mutta hännästä ei saa poistaa yhtä kolmasosaa enempää. - tuosta typistämisestäkin oisi paljon sanottavaa ja monia erimielipiteitä ihmisillä. jätän kuitenkin sanomatta.

Luonne ja harrastaminen

Luonteeltaan cavalier on rauhallinen, iloinen, hyvin uskollinen ja luottavainen. Se on hyvin tottelevainen ja kiltti. Se on lempeä, siisti ja pentuna varsin leikkisä. Reipas, toimelias ja peloton. Ystävällinen ja vilkas, sopii hyvin lasten seuraan. Seurallisen luonteensa vuoksi ei sovellu tarhakoiraksi. Sopusuhtainen, avoin ja viehkeä koira. Cavalier sopii oikeastaan kaikille koirien ystäville. Ne haukkuvat tosi harvoin. Arkoja yksilöitä esiintyy joskus.
Ne pitävät liikkumisesta, siksi ne ovat mainioita lenkkikavereita. Cavalierkingcharlesinspanielin sanotaan olevan sopiva ensimmäinen koira tai sopiva koira lapsiperheeseen.
Cavalierkingcharlesinspanieli on sopiva harrastuskaveri esimerkiksi tokoon, jossa tuloksia on kertynyt kohtalaisen hyvin. Tällä hetkellä tokossa pisimmälle pärjänneet cavalierkingcharlesinspanielit kisaavat voittajaluokassa. Cavalier sopii erinomaisesti tokoon, koska rotu on hyvin miellyttämisenhaluinen. Rotu sopii hyvin myös agilityyn, jossa kilpailevat ovat parhaimmillaan saavuttaneet Suomen agilityvalion arvon. FIN AVA:n tittelin saavuttaneita rodun edustajia on Suomessa kymmenkunta, pari on menestynyt jopa kansallisella tasolla erinomaisesti.
Cavalierkingcharlesinspanieleita on myös luonnetestattu. Luonnetestattuja koiria oli 30 kappaletta vuoden 2006 syyskuuhun mennessä. Tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Alin saavutettu pistemäärä oli -16 (Jablen Azzarro) ja korkein 240 (Jablen Xebastian).
 - tuosta luonteesta vähän sanoisin hyvin kuvaa tuo rauhallisia, iloisia, ystävällisiä ja seurallisia. ainahan niitä poikkeuksia tietty löytyy. jotkut ovat vaan enemmän sosiaalisia kuin toiset. cavalierit ovat yleensä joko vähän varuillaan olevia ja epäileviä uusissa tilanteissa tai sitten täysin toinen muoto suinpäin menossa iloisesti kaikkialle mitenpäin tahansa. harvemmin tapaa sellaista rohkeata cavalieriä kuten basenjit jotka ovat hillittyjä mutta rohkeita. mutta niitäkin on koettu, ihailtavaa. cavalierit ovat kyllä hyvä valinta ensimmäiseksi koiraksi, hoito on suhteellisen helppoa, sopeutuvat hyvin erinlaisiin perheisiin, pitävät lapsista paljon, helposti saa mukaan kaikkialle kokoon puolesta ja  miellyttämisen haluisia joka helpottaa kanssa käymistä uuden perheen ja koiran kanssa.

Terveys

Cavalierkingcharlesinspanielilla huolestuttavin terveydellinen riski ovat sydänsairaudet, erityisesti krooninen sydänläpän degeneraatio, endokardioosi. Sairaus aiheuttaa puhjettuaan sydämen vajaatoimintaa. Se on vahvasti ikäsidonnainen, ja myös sukupuoli vaikuttaa, sillä urokset sairastuvat narttuja aikaisemmassa vaiheessa. Koska sairauden taustalla ovat osittain perinnölliset tekijät, sairaita koiria ei voida käyttää jalostukseen. Cavaliereilla esiintyy todella paljon myös syringomyelia-nimistä sairautta. Tämä sairaus johtuu kallon takaosan luuston rakennevirheestä, jossa kallon takaosan tilavuus ei ole riittävä ja näin ollen pikkuaivoille ei ole tarpeeksi tilaa. Cavalierien riski sairastua koiran kuivasilmäisyyteen on yli 10-kertainen moniin muihin rotuihin verrattuna. Rotu kuuluu Suomen Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan, ja tämän rodun kohdalla pentueen vanhemmilta tarvitaan eläinlääkärin vahvistama ja tutkima sydämen kuuntelutulos. Koiraa, jolla sydämessä on jotain perinnöllistä vikaa, ei saa käyttää jalostukseen. Jos näin kuitenkin tehdään, syntyneitä pentuja ei rekisteröidä.
Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistyksen terveystoimikunta on selvittänyt cavalierkingcharlesinspanielien yleisimpiä kuolinsyitä kyselyn avulla. Vastauksia koirien omistajilta saatiin 149 kappaletta. Näistä narttuja oli 98 (66 %) ja uroksia 51 (34 %). Yleisin kuolinsyy oli sydänsairaus, ja se oli ilmoitettu lopettamisen tai kuoleman syyksi 84 (56 %) cavalierilla. 63 prosenttia uroksista ja 53 prosenttia nartuista kuoli sydänsairauteen.

Kuoliniät:

• 5 vuotta tai nuorempi: 19 prosenttia
• 6–10 vuotta: 63 prosenttia
• 11–12 vuotta: 18 prosenttia
• 13 vuotta tai vanhempi: 11 koiraa.

Uroksien elinikä on keskimäärin vuosia lyhyempi kuin nartuilla.
 - minulla on kokemuksia pitkäikäistä cavaliereistä, tietenkin siihen vaikuttaa monet asiat mm. terveet vanhemmat ja hyvä suku. ulkona kun kävelee ja näkee vanhan cavalierin usein kuulee yli 10vuotiaista cavaliereistä. jos nyt mietin niin kaikki cavalierit jotka tunnen kuuluvat tuohon ainakin 6 - yli 13 vuoteen.
jos tuohon 19% kuuluu täytyy käydä todelle huono tuuri, tai osua kohdalle vakavempi sairaus.

Näyttelyt

Koiranäyttelyt ovat yleisin yhteinen harrastus cavalierille ja ja omistajalleen. Moni käy näyttelyissä kerran-pari - toisille se on jokavuotinen harrastus. Näyttelyissä tapaa uusia ihmisiä, vanhoja tuttuja ja tietysti kauniita koiria. Koiranäyttelyt voivat olla virallisia (Suomen kennelliiton alaisten yhdistysten järjestämiä) epävirallisia (esimerkiksi kaikki pentunäyttelyt) tai leikkimielisiä kuten Match Show:t.
"Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on palvella koirien jalostus- ja kasvatustyötä. Ne ovat myös tilaisuuksia, joissa samanhenkiset koiraharrastajat tapaavat toisiaan. Koiranäyttelyt ovat erinomaisia paikkoja uusille ja vanhoille koiraharrastajille tai vasta koiran hankintaa suunnitteleville nähdä erilaisia koirarotuja. Agilityn ohella näyttelyt ovat yksi suosiotaan jatkuvasti kasvattavista harrastusmuodoista. Vuonna 2004 Suomessa järjestettiin 41 kansainvälistä ja kaikkien rotujen näyttelyä sekä 227 ryhmä- ja erikoisnäyttelyä, joihin oli ilmoitettu kaikkiaan 146 072 koiraa."

Kenelle cavalier sopii?
Cavalier sopii niille, jotka haluavat pienikokoisen, kaikille yhtä ystävällisen, reippaan ja erittäin seurallisen koiran. Jos käy päivätyössä, voi varautua siihen, että saa viettää vapaa-aikansa tiiviisti sen kanssa ja silloin toinen cavalier seuraksi on hyvä ratkaisu. Cavalier sopii myös lapsiperheisiin, kunhan aikuiset valvovat, että koira saa nukkua ja olla rauhassa aina kun se itse haluaa.
Cavalier ei sovi pihakoiraksi, ei vahtikoiraksi eikä suojelukoiraksi. Se kaipaa seuraa ja ystävällistä huolenpitoa. Se on erittäin lempeäluonteinen eikä kestä kovia otteita

 Huomioitavaa pennun oston yhteydessä:
Suuren suosion takia on kehittynyt myös heikohkoja kantoja. Pentu kannattaa ottaa kokeneelta kasvattajalta. Suosio on johtanut sisäsiitoksiin, ja se on valitettavasti aiheuttanut sydänvikojen valtavaa lisääntymistä. Onkin erittäin tärkeää tarkistaa pennun tausta ja terveys monen polven ajalta. Aikuisen koiran sydän, polvet ja silmät on syytä tarkistaa!

lisää tietoa saa mm. internet sivulta  http://www.cavalieryhdistys.com/

ajattelin et tän vois aloittaa sillain että kerron vähän koirista ja miten kaikki alkoi.

joten tämä kun on kahden koiruuden elämästä 'kertova' blogi. ehkä kahden koiran elämän seuraaminen on parempi ilmaus. tästä voi joku saada ehkä jotain infoa tulevaa varten jos on kiinnostunut cavaliereistä tai basenjeistä. tai sitten joilla on jo niin kokemuksien vaihtoa. or something..

mutta niin, itestä sanon sen verran että kokemusta on cavalier kingcharlesinspanieleistä (puhun tästä lähtien pelkistä cavaliereistä) enemmän kun basenjeista. basenjista mulla on kokemusta tuosta kesäkuun alusta alkaen, elikkäs tosi vähän.
ensimmäinen koira (cavalier) tuli meille vuonna 2002 (ellen nyt ihan väärin laskenut). elikkäs 8vuotta kertynyt cavaliereiden kanssa. sitä ennen tietysti tuli hoideltua tuttujen koiria. ensimmäinen koiramme Meg saatiin tuttumme kautta kennelistä josta otimme vuonna 2007 toisen cavalierin Piitun sijoitukseen. sopimukseen kuului Piitun yhden pentueen teko. Piitu teki pennut vuonna 2009, sai 2 tyttöä ja 2 poikaa. sain ite keksiä kennel nimet pennuille, laitoin listan nimiä kasvattajalle ja siitä kasvattaja valitsi neljälle pennulle nimet. 2kk oli kulunut Piitun pois olosta, oli ihana saada Piitu takas kotiin pitkältä tuntuvan 2kk visiitin jälkeen.
suurempia muutoksia ei sitten tämän ollut tähän vuoteen asti ollut. Meg täytti 14vuotta ja alkoi olla huonossa kunnossa, välillä virkosi ja taas huononi huonomistaan. Megin aika koitti tänä vuonna ja pääsi koirien taivaaseen jatkamaan elämäänsä. se aika oli yhtä tuskaa, eihän siitä ole vieläkään kunnolla päässyt yli.
ehkä sen aika korjaa ajallaan...
Piitu oli vähän apaattinen kaverin menetyksen takia, tietenkin ihmetteli missä toinen on.
päätimme ottaa basenjin kaveriksi, olimme miettineet basenjia jo silloin kun olimme hankkimassa ensimmäistä koiraa. jostain syystä kun silloin kyselimme siitä sitä ei suositeltu lapsiperheeseen ja unohdimme siihen koko homman. onneksi tuttumme tarjosi meitä kasvattaja kaverilleen joka etsi kotia Megille.
se ei voinut olla muuta kun kohtaloa. Meg oli kasvussani mukana aikuisuuteen, juuri oikea koira minulle. 
ikuisesti muistoissani pysyyköön, Meg.<3
... niinpä basenjista rupesin ottamaan tietoa enemmän ja mitä enemmän tietoa sain sitä ennemmän se tuntui täydelliseltä rotu valinnalta meille. otin pariin kenneliin yhteyttä joista nousi kärkeen heti paikka josta haluaisin tulevan koirani. asia kävi nopeasti ja mutkattomasti ja meille tuli sitten kesäkuun alussa 5kk basenji narttu Bertta. rakastuin oitis tuohon pikku kettuseen. alunperin Bertta oli ollut Luna, mutta kodin saadessaan se vaihdettiin Bertaksi. takaisin meni kuitenkin kasvattajalle, oli kuulma kissoja kiusannut. huomasimme että Bertta ei niinkään tunnistanut nimeään ja aloimme kutsumaan häntä Kiraksi josta tuli lopullinen nimi. ehkä kolmas kerta toden sanoo. Piitun elämänlaatu koheni heti Kiran saavuttua, sen huomasi kuinka oli kaivannut kaveria. koirakaveri on kuitenkin niin eriasia kuin ihminen. Piitusta ja Kirasta tuli hyvin nopeaa kaverit, Kira hieman villi siihen aikaan niin välillä oli Piitu ihan ihmeissään että mikäs juttu tämä on. basenjien leikit kun eroaa jonkin verran, hieman rajumpia. nyt olemme aloittaneet näyttelyissä käyntiä ja radalle oisi tarkoitus päästä kokeilemaan ratajuoksua. saa nähä mitä tulevan pitää..

happy ending : )


ps. en ole mikään hyvä oikeinkirjoittaja, virheitä löytyy tuhansia. kukin kirjoittaa kuten haluaa?

siinäpä se pähkinän kuoressa 2002-2010 vuodet.
pitkä juttu tuli mutta ainakaan ei voi sanoa että oisi liian vähän. : )