ajattelin et tän vois aloittaa sillain että kerron vähän koirista ja miten kaikki alkoi.

joten tämä kun on kahden koiruuden elämästä 'kertova' blogi. ehkä kahden koiran elämän seuraaminen on parempi ilmaus. tästä voi joku saada ehkä jotain infoa tulevaa varten jos on kiinnostunut cavaliereistä tai basenjeistä. tai sitten joilla on jo niin kokemuksien vaihtoa. or something..

mutta niin, itestä sanon sen verran että kokemusta on cavalier kingcharlesinspanieleistä (puhun tästä lähtien pelkistä cavaliereistä) enemmän kun basenjeista. basenjista mulla on kokemusta tuosta kesäkuun alusta alkaen, elikkäs tosi vähän.
ensimmäinen koira (cavalier) tuli meille vuonna 2002 (ellen nyt ihan väärin laskenut). elikkäs 8vuotta kertynyt cavaliereiden kanssa. sitä ennen tietysti tuli hoideltua tuttujen koiria. ensimmäinen koiramme Meg saatiin tuttumme kautta kennelistä josta otimme vuonna 2007 toisen cavalierin Piitun sijoitukseen. sopimukseen kuului Piitun yhden pentueen teko. Piitu teki pennut vuonna 2009, sai 2 tyttöä ja 2 poikaa. sain ite keksiä kennel nimet pennuille, laitoin listan nimiä kasvattajalle ja siitä kasvattaja valitsi neljälle pennulle nimet. 2kk oli kulunut Piitun pois olosta, oli ihana saada Piitu takas kotiin pitkältä tuntuvan 2kk visiitin jälkeen.
suurempia muutoksia ei sitten tämän ollut tähän vuoteen asti ollut. Meg täytti 14vuotta ja alkoi olla huonossa kunnossa, välillä virkosi ja taas huononi huonomistaan. Megin aika koitti tänä vuonna ja pääsi koirien taivaaseen jatkamaan elämäänsä. se aika oli yhtä tuskaa, eihän siitä ole vieläkään kunnolla päässyt yli.
ehkä sen aika korjaa ajallaan...
Piitu oli vähän apaattinen kaverin menetyksen takia, tietenkin ihmetteli missä toinen on.
päätimme ottaa basenjin kaveriksi, olimme miettineet basenjia jo silloin kun olimme hankkimassa ensimmäistä koiraa. jostain syystä kun silloin kyselimme siitä sitä ei suositeltu lapsiperheeseen ja unohdimme siihen koko homman. onneksi tuttumme tarjosi meitä kasvattaja kaverilleen joka etsi kotia Megille.
se ei voinut olla muuta kun kohtaloa. Meg oli kasvussani mukana aikuisuuteen, juuri oikea koira minulle. 
ikuisesti muistoissani pysyyköön, Meg.<3
... niinpä basenjista rupesin ottamaan tietoa enemmän ja mitä enemmän tietoa sain sitä ennemmän se tuntui täydelliseltä rotu valinnalta meille. otin pariin kenneliin yhteyttä joista nousi kärkeen heti paikka josta haluaisin tulevan koirani. asia kävi nopeasti ja mutkattomasti ja meille tuli sitten kesäkuun alussa 5kk basenji narttu Bertta. rakastuin oitis tuohon pikku kettuseen. alunperin Bertta oli ollut Luna, mutta kodin saadessaan se vaihdettiin Bertaksi. takaisin meni kuitenkin kasvattajalle, oli kuulma kissoja kiusannut. huomasimme että Bertta ei niinkään tunnistanut nimeään ja aloimme kutsumaan häntä Kiraksi josta tuli lopullinen nimi. ehkä kolmas kerta toden sanoo. Piitun elämänlaatu koheni heti Kiran saavuttua, sen huomasi kuinka oli kaivannut kaveria. koirakaveri on kuitenkin niin eriasia kuin ihminen. Piitusta ja Kirasta tuli hyvin nopeaa kaverit, Kira hieman villi siihen aikaan niin välillä oli Piitu ihan ihmeissään että mikäs juttu tämä on. basenjien leikit kun eroaa jonkin verran, hieman rajumpia. nyt olemme aloittaneet näyttelyissä käyntiä ja radalle oisi tarkoitus päästä kokeilemaan ratajuoksua. saa nähä mitä tulevan pitää..

happy ending : )


ps. en ole mikään hyvä oikeinkirjoittaja, virheitä löytyy tuhansia. kukin kirjoittaa kuten haluaa?

siinäpä se pähkinän kuoressa 2002-2010 vuodet.
pitkä juttu tuli mutta ainakaan ei voi sanoa että oisi liian vähän. : )